koliini ja Matti toisensa sopimuk

Mutta toistaiseksi ainoastaan vanha sotamies oli saapunut. Veikkoliini oli p??tt?nyt t?n??n tehd? kaupan lopullisesti mill? keinolla hyv?ns?. Ja vaikka Matti rapisteli kuin kala Veikkoliinin nuota

Mutta Matti oli luvannut kuolleelle Blumelle hoitaa kauppahuoneen mets?n hakkausta, joka oli ainoastaan muutaman peninkulman p??ss? pohjoiseen p?in t?st?;

h?n, ett? kun on luvannut niin t?ytyy p

koliini, vanha Blum

astasi Matti vihaisesti, ja m

mattomassa luottamuksessa ja my?ntyv?isyydess?. T?m? my?ntyv?isyys saattoi kuitenkin, sen tiesi Veikkoliini, joskus loppua, etenkin jos Matti oli tyhjent?nyt muutamia laseja liiaksi tahi tullut suututetuksi. Ja p

en siihen, mit? h?n oli voittanut. Kun h?n kerran saisi mets?noston p??tetyksi, niin kyll? h

li pitk?kasvuinen vartaloltaan, varustettuna hyvin kippuralla nen?ll?, ?lykk?ill?, harmailla silmill? ja pitkill?, riippuvilla, mongolilaisilla viiksill?, joiden v?liin piippunyk? oli kasvettunut ikuisiksi ajoiksi. Vaikeata oli ollut harjoituss??nt?jen opettaminen h?nelle, mutta sittenkuin h?n ne kerran oli oppinut, niin ne olivat, samoin kuin piippukin, kasvettuneet h?neen koko ij?ksi. Sotilasmaisuus oli muuttunut h

kset ja lupaukset Trastil

ksensa kaikkiin Veikkoliinin loistaviin tarjouksiin. Matti ja min? olemme vanhoja

n. H?nen levottomuuttaan lis?si viel? keskievarin yht?mittainen vaatiminen, ett? vieraiden piti menn? pois. Puolen tunnin kuluttua kokoontuu k?yh?inhoidon johtokunta, johon kuuluu pappi ja siltavouti. Ja si

vari muistuttamaan, et

oukon olutta ja rommia. Nyt istuivat he penkill? ja istuivat lujina. Etenkin j?ttil?iskokoinen Matti n?ytti olevan oikein kiinnikasvettuneena. H?n piti nyrkkins?, raskaat kuin paljat, p?yd?ll?. Kun h?

valla halulla vieraiden koko joukon liioiteltua keskustelua sodasta ja urost?ist?, metsist? ja mets?nostoista, k?velymatkoista ja mets?styksist? suurissa er?maissa, tukkilautoista kovasti virtaavissa jokiloissa ja kuohuvissa koskissa, aavoilla sel

elua. Aika-ajoin torui h?n poikaa ja l?hetti h?net ulos milloin millekin as

ivat yh? levottomammiksi. Trast oli ?sken jutellut j?ttil?iselle kertomuksen, miten h?n oli peijannut er??n turkkilaisen etuvartijan Pinskin vuorella Bulgariassa, kun keskievari-r??t?li tuli j?t

len Jaakko Trastin jutelman loppua. Mutta kun r??t?li rupesi h?nt? yh? kiihke?mmin muistuttamaan, suuttui Matti, l?i nyrkki?

ari, vai onko se si

isesti, sanoi r??t?li

er?? yl?s lekkeet laattialta. K?yh?inhoitohallitusta en tule h?ir

kiusaavan silm?yksen keskievariin. Huutokauppa

tuulelle ja nauroi niin, ett

tt?miseksi olivat k?yneet kumaraisiksi, k?yhi? raukkoja ilman muuta suojatta kuin se, mink? k?yh?inhoito saattoi tarjota. Siin? oli pieni? lapsia, puolikasvuisia poikia ja tytt?j?, jotka oliv

soilla, kirkkailla silmill? varustettu poika, jo

aamana, liikutettuna ja hell?n?, luuli tuntevansa nuo silm?t. Olihan se ihan kuin h?nen oma Erikkins?, joka nelj? vuotta takaperin, kun Vahv

i h?n vihdoinkin ?nky

tuolla ... h?nt?,

assukua - tuonlainen hieno, valkoinen iho ja tuoll

yksi tuolla kaukana mets?ss?, jos

siell? vois

katsoa hevosia ruoka-aikana ja sit

esti vaatetat ja hyvin hoidat poikaa. Mutta mit? vaimosi sanoo? H?n ei v

? oli per??. H?n raapi p??t?ns?, sylk?isi miettiv?i

ienee? Myyt?neenk?

utta sopiihan

??t?ns? heitt?en, poistaaksensa pitk?t hiuksensa silmilt?ns

k? sinutk

yyd??n - l

olla entise

astasi poi

ta sinulla

soa l

sille k?yh?in joukon l?vitse. H?n koetti n?ytt?? v?linpit?m?tt?m?lt?, m

?nen olkap??ns? ovat, rinnan kohdalta on h?n yht? paksu kuin kananpoika, ja miten paljon h?n kuluttaa vaat

et j?rjest??n - se kyll? tuntuu tuollaiselle. -Niin, ja huonolla ruualla on h?n my?skin ollut, lis?si Vahv

h?nen vaimonsa turmeli kaikkityyni p

id?t herjauksesta. Huonolla ruualla, kun h?n on ollut mi

kaan. Vai niin, h?n ei siis kelpaa mihink??n. Noh, siin? tapauksessa o

sanoja kuullessaan, leimaus, joka ei j??nyt hu

eta ket??n, t??ll? tarjotaan puhdasta rahaa, ja m

vitsen aina jonkun, joka voi t?ytt?? p?iv?ty?listat, min? olen

ittaa ja laskea my?skin,

i r??t?li oik

anhojen ihmisten l?sn?ollessa... Ja h?n nosti k?tens? l?im?ytt??ksens? poikaa, mutta Vahva Matti

t vaihtaa, sill? nyt tulivat sis??n k?yh?inhoit

ko Trast, nousi yl?s j

skin seisomaan ja ter

v?t syrj?isemm?l

??reen, jossa Vahva Matti ja h?nen toverinsa ?skett?in olivat istuneet. Suuri vihko papereita ja p?yt?kirjoja pantiin p?yd?lle. Puheen

alliiksi, h?nt? ei en?? voitu k?ytti n

mmo saattaa monessa kohdassa olla hy?dyksi, mutta vanha mie

malla, kuin edellisen? vuotena. Pastori sovitteli niin paljon kuin voi,

ahva Matti oli nukkunut, ja p?? riippui niin, ett? niska oli sijoiltansa pois menn?. Siltavouti huusi:

aa. Eik? kukaan tarjoo v?hem

?n korotti ??nens?

oi kuin neul

sta, katsahti ymp?rillens? sek? poikaan, joka

tt? laattiapalkit notkuivat; h?nen otan min? - ilmaiseksi. Ly?k

ssa, minulla on poika ollut kaksi vuotta, olen pit?nyt h?nt?

idell?, ne ovat maksetut, ja ne olisivat voineet olla paremmat, mutta katsokaa, mit? k

alla tekee, sinullahan on lapsia kyll?ksi, sin? muutat talvek

p?n?kk?n? p

n hy?ty?! Kerrotaan h?nen osaa

evarin, joka seisoi siin?

onut h?nen omaa rommiansa. Olen kyll? hieman iloinen, niin olenkin, mut

l?, vastasiv

ollut mit??n syyt?

*

en vaimonsa ottaisi asian k?sitell?kseen ja laskisi mit? poika maksoi ja mink? arvoinen h?n oli, sit? ei h?n hetke?k??n ep?illyt; h?nell? oli sokea luottamus vaimonsa hyv??n p??h?n. Jos h?n nyt olisikin pannut maata! Vaan niin hyvin se ei kaiketi ollut. Ja niinkuin rikoksellinen koulupoik

a, vet?ydy tilallesi tuolla

hitse oli tuo ik?vystytt?v? el?m? r??t?lin p?yd?n ??ress?, neuloineen vahoineen, rihmoineen ja saksineen. H?n uneksi paremmista ajoista, uusi p?iv? koitti pirteine oloineen vapaassa mets?ss?. Siell? h?n Vahvan Matin kanss