img Vaaralla / Kuvia laitakaupungilta  /  Chapter 6 No.6 | 50.00%
Download App
Reading History

Chapter 6 No.6

Word Count: 4156    |    Released on: 04/12/2017

joukossa kulkeakaan, vaan riensi kaukana edell?. Portilta juoksuj

i rukin

iti nyre?sti. ?Kun et viipyn

stuutui h?n kangaspuihinsa ja

mi? kylliksi tehd?, vaan pit?? minun nekin laittaa, vaikka

i Elsa keskeell? latti

des muutama k??mi, ett? saan rau

on. Ajatteli sanoa, ett? h?n ei uskonut kank

iitt? solmi

utkin ennemmin, vaan kun piti viel? rukin ??ress?kin lanttasta k??min teossa.

sanoisi. Vaan kun ei ?iti mit??n puhunut, niin istui Elsa ??neti, murjotti vihassa. Kauan h?n ei kuitenkaan vihaansa pit?nyt, sill? kun h?n tuli katsoneeksi ?itiin, joka koetti kutoa mink? suinkin kerkesi, niin siirt

a ?iti alkoi lappaa kangas

uolema edess?. Pit??h?n sinunkin jo sen ymm?rt??. Ja tied?th?n sin?, kuinka lujasta meille leip? l?htee. Minun pit?? tehd? ty?t? mink? suinkin jaksaa. Sinunkin

enneisiin asti. Tuolille jos ei p??ssyt istumaan, niin siihen olisi lattialle nyykistynyt. Kauan sit? k

sivu, niin siit?h?n se laantui laantumistaan. Vaan niin heikoksi vei, et

ja kykenen l?htem??n?, puhui ?iti ryk

t?ytyi vuoteelle, painoi kasvonsa p??n alustaan ja antoi itkulle t?yden vallan. H?n ei voinut mit??n ajatella, ajatukset ik??nkuin juoksivat veten?. Hetken per?st? tul

d?nalan aivan kuin olisi tahtonut pakahuttaa, ettei henkik??n p??ssyt kulkemaan, ku

e kuva pysyi yh? mieless?, ja kun siirtyi hiljalleen pois, niin tuli sijaan k?yh?inhuutokauppa. Siin? muodossa se tuli kuin

ett? se kuva poistuisi mielest?, vaan ei ollut apua. Pelotti kauheasti ja kylm? karsi ruumista. Vasta kun pisti p??ns? p??nalustan alle, niin oli parempi olla, vaikka muu ruumis kaulaa my?ten tuntuikin turvattomalta. Mutta sielt? p??nalustan alta

iel? mieleen pyrki?, vaan kun tulivat, niin kurkisti saalin liepeen alta huoneelle ja silloin n?ki, ettei siell? ollut mit??n, ei ?iti?

saakka sen kankaansa kanssa, vaan on kadulle lyykistynyt. Ja sit? enemm?n rupesi vaivaamaan, kuta enemm?n ajat

rvelemaan, ett? mit? ihmiset ajattelevat, ei

yhkytyst?, joka aika ajoin viel? pulpahti kuin pore vedenpintaan. Nurkan takaa sitten kurkisti. Ky?kin ikkuna sopikin n?kym??n verannan kulman takaa, kun pitk?ksi kaulansa kurkotti. Tikapuut olivat pahasti edess?, vaan kun laskeutui kumarruksiin, niin puolapuitten v?list? n?ki alaruudut. Ja sielt?p? nyt n?kyi v?h?n ?idin p??t?, toinen puoli takar

eaa kutomaan tiuhtanauhaa jota myy ja saa rahaa, ett? el?v?t ?idin kanssa oikein hyvin. Jumalalta rukoilee, ett? mets?st? l?yt?isi aarteen, josta aina k?y rahaa hakemassa, kun tarvits

? valmiiksi, ett? kun ?iti tulee ja a

uhtavarvat olivat pyst?ss? loukossa, jousi ikkunalla ja sukkula, jossa oli viel? puolinainen k??mi. Istuimella oli ?idin arkihame ja r?ijy ja lipokkaat

leet kaikki vieraita. Ei v?litt?nyt lehmist?k??n, joita kulki h?kilt?, ei Helunastakaan, jonka Nikkil?n em?nt? oli itse hakenu

arissa, jossa kaikki muistuttivat ?idist?, palautui kaipauksen tunne ja silm?t uudelleen kastuivat. H?n pa

an ahdistava ilon puuska, niin ett? h?n huudahtaen sy?ks

iti istahtaessaan

, ett? saa nyt huoletonna olla v?h?n aikaa: Montinilta en nyt saanutkaan en?? kudottavaa, vaa

rvinaista herkkua, ja levitti kaapin p??lle paperik??ryn, jossa l?j?ss??n r

noi h?n, taskustaan kaivaen toisen pape

? on

i ollut koskaan saanut, ainakaan muistanut. H?n

nauraen, kun Elsa h?nelt? sit? kyseli, vaan kuitenkin sitt

. Mieless??n kuvitteli, ett? sit? juodaan kuin kahvia. Teekupiksi ja teevadiksihan niit? sa

lleen. Ei ollut iso l?j?, mink? oli saanut pitk?n? kankaasta. Eih?n siin? ollutkaan kaikki, kun oli jo etuk?teen pit?nyt ottaa muutamia markkoja. Oli nyt saanut kyyn?r?lt? viitt? p

yt j?ljelle. Mutta tulipa hyyry jo etuk?teen maks

n ja kutsui takaisin, ant

.? Ja itsekseen j?i viel? tuumailemaan, ett? kun sai tuota teet?, ett? ei t

kun t?m? oli tullut asialtaan. ?Tule nyt sy?m??n, niin juom

ytyneit? ja haisivat. H?n jykersi leip?? ja s?i muutaman potaatin. Mutta mielens? oli iloinen ja tyyt

in koettaa. Saahan tuota s

sa Nikkil?n em?nn?lle, k?yde

in se on?, sanoi Nikkil?n em?nt? ja k

dilt??n. Kun se viel? v?h?n kasvaa, ett? jalat polkimiin ylt??, niin ei tarvitse ?idin kuin

i heng?hti

le kiirett? viel?, kun Jumala minulle terveytt? ja voimia suonee. Muuta tointa kun s

niinkin?, my?nsi

kaa e

kaan helppoa ole?, sanoi N

n sy?nyt minun voimiani, eik?h?n tuosta ala saa

o t?ss?

?n vuoksi olisi, vaan Montinin rouva antoi v?h?n

ai antoi rouv

sanoi, ett? teill?p? kuulustaa olevan paha ysk?, min? annan teille v?h?n teelehti?, ett? saatte

? lai

illa, niin piika juoksutti j?lkeeni ja pisti k?sii

lastuneita, suuria kalan lahnakkeita, jotka haiskahtivat

ppia ruoka j?rest??n sy?m??n?, sanoi Viion leski, vaikka v?kin?ist? oli h?nellekin niitte

lias ihminen?, arve

olin. Sekinh?n siin? on jo koko etu

een ja kertoi, ett? Mo

Marille kym

is

kat?yr??ll?. Me olimme kuninkaan pojan morsiamisilla juuri. Kun se tulivat, juoksimme me muut pakoon, vaan Mari, joka

?, nauroi Nikkil?n em?nt?. ?Ne

ja yltyi kiitt?m??n Mon

ankaikkista hyv?? ja

v?t olekaan, vaan suokoon Jumala,

a, ett? lapsista tulisi vanhe

? teet??, k?s

ja katseli kuin kahden vaiheilla. Mietti, ett? h?n ei

a otta

vain, johan se minulle

lkaa vain juomaan,

l?lle

ll? yksikin riitt???, v?itti nyt tiukasti em?nt?. Eik? se siit? parantunutkaan, va

t?ydelt??, sanoi

maksoi huo

saa rahoje

kseen kuitenkin, vaikka oli hyvill??n saaliista, ett? saa velkansa ma

ennen, kun kuitenkin on rahat k?siss?, ja

in no. Jos sattuu teille joskus ett? ei olisi a

tavallahan

kaan. Niinh?n sit? sanotaan, ett? ei niin rikasta, joka

t? pienell? el?j?ll? on monta tarvetta ja otta

lle t?n? p?iv?n??,

se kun aikoi lopettaa tykk?n??n kankaitte

arta loppui?, eh?tti em?n

? kysym??n?, jatk

ett? kyll? Jumala huolen pit??. Kotiin tullessani tulee J?ntin em?nt? vastaan ja kyselem?tt? rupeaa tarjoilem

? lai

ett? noin Jumal

i em?nt? vaka

n leip?kannikka, eik? ole ollut tietoa, mi

ein sy? k?yh? viimeisen

amuksensa h?neen, jolt

em?nt? ny?kytt

n suinkaan omin voimin. Kovia koettelemuksia on ollut,

Lehm?st? ja lakinteolla oli h?n hankkinut toimeentulon ja nuljahtanut nikarasta nikaraan aina jollakin tavalla. Se ainoa oli h?nen mieleens? pystynyt, kun Latun em?nt? toi verorahat, kun h?n ei osannut ajatell

en Jumala oli ohjaillut h?nen el?m??ns? joka kohd

ra maailma. Kaikki muut eliv?t el?m?t??n, hommasivat ja hurisivat kuin kes?ll? nuo metti?ise

i em?nt?. ?Kun meilt? Janne kuoli, niin se v?h?n koski meit? kumpaakin Nikkil?n kanssa, se pahalle tuntui. V

iin huoletti, ett? miten min? heikko nainen tulen toimeen lapsineni. En apua osannut odottaa enemm

ii

muistanut, kun hyv?t p?iv?t olivat, olin maailmaan kiintynyt, iloiten onne

kseen ett? on se viel? parempi?,

urituksen, ett? min? n?kisin, ett? h?n on ylitse

essa, kun tuli Jumalaa asiaan sekoitetuksi, ei h?n tarkoittanut eik? muitten puheista ottanut ymm?rt??kseen muuta kuin jotakin semmoista, ett? Jumalan sallimatta se ei olisi tapahtunut, tai toisin sanoen, Jumalalla olisi ollut voima ja valta est?? tapaus. Vaan

oan poikansa, ett? n?kisi rakastaako Abrahami en

Viioa kehoittelin rupeamaan maalla asuksimaan, senkin puolesta ett? minulla oli niin ??rett?m?n ik?v?, kun h?n oli pitk?t ajat kotoa poissa, vaan varsinkin sen t?hden, ett? mielest?ni oli turvallisempi el?m? maalla kuin merell?. En ajatellut sit?, ett? Jumala on kaikkialla yht? voimakas Jumala. Jos

ut muuten vaikka kuinka ankarasti... Vaan Jumalahan tiesi mit? kuritusta kukin tarvi

? Jumala auttaa h?nt?kin niinkuin Viion leske?kin. Kaikkiahan se auttaa, jotka h?neen turvaavat. H?nest? n?ytti kirkkaalta el?m?. Oli kuin olisi pilvess? ollut t?h?n asti ja h?n odottanut aina auringon p??sev?n paistamaan ja silloin t?ll?in n?hnytkin

nsa ajatellut hyv?ksi ja ??nett?myys tuntui pitk?lliselt?. Kiitellen ja hyv?st

t?m?n iltaa rauhallisesti lev?ht??, ei olisi malttanutkaan olla kehimist? aloittamatta, jos t?n??n olisi ainekset saanut. Lev?hdys tuntui hyv?lt?, mieli oli hilpe? ja iloinen. Ja el?m?

ajatuksissaan. H?nest? tuntui niin kuin nyt olisi ollut sunnuntai-il

Korppua paljaaltaan nakertaen katseli h?n ulos ikkunasta. Aur

iin n?kisi varmaan kauas mer

ammensi padasta valkeaa riisiryynipuuroa. T?m?n muisti aina, kun ?iti jotakin is?st? puhui

it

lap

niin keitet??n riisiryynipuuroa ja te

hti naurama

oa, ja miksi juuri si

en enemp?? ei o

llaan me, ett? Jumala ottaisi mei

n toivoi sit?, ett? he saisivat joskus riisiryynipu

Download App
icon APP STORE
icon GOOGLE PLAY