Vaaralla / Kuvia laitakaupungilta

el?ji?

alo olisi maan sis??n vajoamassa. Ja vajonnut oli ainakin toinen p?? rakennuksesta, portinpuolimmainen, sill? se oli sinnep?in isosti k?n?ll??n. Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa k?yr?ttiv?t ja lasit olivat sameat ja moniv?riset, a

mari, jossa hyyryl?isi? pitiv?t. Navetta oli, pieni saunan k?mm?n? ja tavalliset

?m?ns? asunnon puolesta oli kuin si

kun ahtaalle otti ja itse??nkin mietitytti, niin uskoi h?n, ettei kuitenkaan viel? h?t?? ole, kunhan

el?minen tiukemmalle ottanut kuin ennen ja joskus alkanut pelottaa, ett? miten hiljan hitainkin k?ypi. Mutta ep?ilys ei kuitenkaan ollut valtaa toivolta saanut viel? koskaan. Tiukemmassakin kohdassa uskoi h?n, ett? k

t??lt? pois?, ajatteli em?nt?, ?mi

a. Hyvin piti neuvotella ja pujottelemalla panna. Em?nt? odottel

en tarvitsi, vaan ei ollut penni?k??n, eik? ollut toivoa saamisistakaan t?h?n h?t??n. Oli sit? vailla, ettei pit?nyt koko lehm? h?vitt

pian taas tuli toinen nikara. Palosyynimiehet kaatoivat er??n? p?iv?n? tuvan uuninpiipun ja roposteliva

vat kuin mykki? molemmat. Vasta illalla maata pannessa

ipa

m?nt? tiesi miksi: Nikkil? oli niin t?

olisi tarvinnut noin repi? ja raastaa?, arveli em?nt?. ?No mit?p? siit?, se kor

kuin iltasella pieni m?rk?, siksi ett? sai suunsa maidolle maistumaan. Y?t??n t?ytyi em?nn

karasta kun mi

ttavaa oli kahden hengen viiniraha à 12 penni? hengelt? = 24 penni?; 1 miehenpuoli à 2 markkaa, 1 vaimonpuoli à 1 markka; kuitin lunastus 4 penni?.

nomassa, ett? ottakoot

m?nn?llee

me. Ei viel? ole h?t??, ei ole h?t??. On aiko

in p??k?lett? s??st?ss?, ei varastossa huomisen p?iv?n tarpeita. Lehm? oli ehtynyt ja ehtyi yh? enemm?n laitumien huonotessa. Ylimaalaisten kulku oli v?hentynyt, jotta lakinmenekki oli huono. Tulot huononivat sen mukaan kun talvi l?hestyi. Alk

a, joista l?htee rahaa, kun ne my?dyksi saan. Ja jos saadaan viel? lehm? jonkun ketoon, hyv?lle ruualle, niin pois edest? k?yhyys. Onhan e

n ja k??ntyi s?ngyss?

ema?, lausui h?n

silmiin ja mielen t?ytti kummallinen kaipauksen tunne, aivan kuin Nikkil? olisi jo ollut ruumiina tuossa. Entinen el?m?, heid?n onnensa aika rupesi kulkemaan h?

niin p??seekin i?ksi kaikista nikarista. Niin h?n todella taas uskoikin ja uskonsa tueksi tapaili mit? suinkin sai. H?n teki niin

oimeen tullut, el?tt?nyt itsens? ja tytt?rens?, eik? suinkaan ole muuta kuin mit? kyns

n vain sai nuo verot maksetuiksi. Ehk?p? h?n saa jostakin lainaan siihen as

n muissakaan naapureissa ollut moitetta, kyll? ne avuliaita olivat, vaan k?yhempi? v?h?n, etteiv?t paljon kosk

aina ollut. Ei satt

pennin p?ly?. Eih?n noita olisi meill? nyt henke? ahdistavia tarpeitakaan

s ei sit? uunin korjausta olisi ollut?,

ssakin olisi kypikyllin, sill? meid?n pienten el?j?in toime

d? mink? reij?n ensin paikkaa?, lis?si Nikk

t?nyt, sill? h?n oli viime kerralla sanonut is?lle: el? h?t?ile, Lattu, ei minulla ole kiirett?, ja min? tied?n ett? sin? maksat. Viisitoista vuotta olet palvellut minua, niin kyll? min? sinut tunnen. Jos ei sinulla ole muuta asiaa, niin ota tuosta sikari hampaisiisi ja mene tiehesi, sill? minulla on kiire t?ss??, kertoi Latun em?nt? ja koetti matkia patruunin karkeaa ??nt? ja

aas nauroivat

imme ostaa ja kyseltiin ensin muilta apua ja kun ei saatu, niin meni is? patruunin luo. Vaan kun se oli kuullut, ett? on muualta tahdottu, niin sit?k? oli myrtynyt: 'Pirunako sin?, Lattu, minua pid?t, kun vasta viimeksi minun luo tulet. H?h? Silt?h?n silt? viimeksi apua haetaan', oli heti ?yst?m??n ruvennut ja pit?nyt semmoisen myr?k?n, ettei ollut is? saanut selityksen vuoroa. Niin se olisi suuttunut

i n

nen kahden kuukauden palkkansa konttoorista. Poika oli s??st?nyt kaikki ansionsa, vaikka ei siit? ennen ilmoittanut mit??n. Kirjeess??n sanoi, ett? kohtahan se on mak

in kuullut, ett? Latut ovat saaneet pojaltaan kirjeen ja itse oli Nikkil?lle si

?yd? sit? n?ytt?m?ss??, selitti Latun em?nt? anteeksi pyyt?v?

n lukemassa, kun saatte aikaa?, sanoi Nikk

oi Nikkil?n em?nt? melkei

olla aina laivasilla. Ja min? muistan aina, kun meid?n Janne puheli is?ns? kanssa ja kehui, ett? h?nest? tulee merimies, ja sanoi: 'Atlantille t?m?n pojan mieli tekee, siell? ei risut silm??n

i ruumistaan. Silm?t vesistyiv?t ja kyyneliksi herahtivat vedet silm?nurkkiin. K?mmenp?ihins? h?n ne

ei ollut nii

dellisesti h?nen ajatuks

suotu yhdelle,

niin kai.-N

ukko saisi sielt? ty?paikastaan, vaan on siihen viel? aikaa?, sanoi Latu

takin saan?, arvel

a mieless??n jo kuvaili miten ry?st?mies tulee

nyt niin mene, etten min? siit? jotenkin p??se siit

jotakin kuullut semmoista, ett? Karénin rouva on p??n? jossakin rouvain yhdistyksess?, joka auttaa tarvitsevia. H?n oli aina puutteen kohdalla ollessaan aikonut menn? pyyt?m??n

uin keskikaupungilla, ja alkoi tuumia, miss? oikeastaan rouva asuikaan. Sen tarkempaan h?n

ku herra keppi??n venytt?en tai kulkea sukitti joku piikaihminen. Rumpari ja poliisi t??ll? parasta aikaa liikkuivat, ilmestyiv?t milloin mihinkin kadun kulmaan julistamaan julistettavaansa. Kuk

hilkuttelemaan kadunkulmaan, miss? paraikaa rumputettiin, ja sen ihmeen n?hty??n astuivat rantakaupungille, jonne poliisi ja rumpari katosivat v?h?n ajan per?st?. Autiot kadut j?iv?t entist? autiommiksi. Em?nt? poikkesi kadulta toiselle ja koetteli katsella, mik? n?ytt?isi K

t?v?llinen, k?skee istumaan, kyselee ja kun h?n sitten kertoo asiansa, niin r

eli, ett? miksip?h?n ei rouva h?nt? auttaisi, kun se muitakin auttaa, ja h?n ei tahdo kuin lainaksi, niin h?visi kaikki ep?ilys, niin ett? keitt

ulijaa, vaan ei virkkanut mit??n, eik? liene joutanut. Jonkun ajan oltua tuli lihava,

uo ihmi

rénin rouvalle?, alkoi em?nt? puhella h?mill??n

eill? o

v?h?isen Karé

iaa?? tikasi rouva, niin kui

v?h?n, ett? saisin verot maksaa. Kolme markkaa 28

ja niineen meni rouva p

kadulla viel? puolijuoksua pani, ik??nkuin oli

tti niin ?

per? min? olen?, jupisi h?n itsekseen ja omituisesti hymyili, joka oli puoleksi itkua. V?hitellen alkoi h?nt? suututtaa koko juttu ja lopult

koskee? T??ll?h?n asuu vain rikkaita, joilla on maksaa vaikka kaksikymment? markkaa miehen

etunojassa, keng?t kivihin k

an ohitse ja mielen valtasi karva

vieret ja viheri? nurmikko siell? t??ll?, ja jossa lapsia leikki kaduilla ja kartanoilla ja kuului iloisia ??ni?. Ja tuulen henkikin sopi t??

ula kenossa puski h?nt? ja kehr?si toimessaan, niin unohtui kaikki h

tui h?n ty?h?ns?, vaa

t?st? nikarasta nyt jollakin

olkimet narahtivat ja sukkula heti j?lkeen surahti. Syvemp??n kumartui Ni

ta herran vuotta kun oli sit? n?hnyt, vaan h?nen k?vi nyt s??

le?mp?? palaa moneen aikaa, ei lehm?n antiakaan kuin

a, ja seh?n se pimitti kaiken. Tuntui kamala tunne rinnassa, aivan

ja puhkuili

en johtui pat

n mies ja hyv? mies kaikin puolin. Paras timperi h?n oli komesrooti Bomin laivavarvissa ja oli siell? viitt? laivaa rakentamassa ja monta monituista lotkua ollut rakennuttamassa Bomille. Jos Bom nyt el?isi, niin kyll?h?n se auttaisi, niinkuin patruuni Lattua. Ja kauan me olisimme toimeen tulleet sill?kin, mutta meill? oli s

tt? kun niin olisi, ja johtui siihen aina lopuksi, miten nyt oli.

. Lasten ??ni kadulla vaikeni, kuului vain jalan t?min??, kun leikkipaiko

!? lausui em?nt? a

tuli tytt?ri

mahan se on ja h?nen hallussaan, niin ettei sit? pel?t? tarvits

e on. Istukaa-Je

en, kun oli niin tukalan kuuma. Hikosin aivan kuin sauna

saati sitten sairasta. Mitenk? Nikkil? muuten ny

k? palaa?, to

sti em?nt? vakavasti. ?Eih?n siit? mei

eli Nikkil?. ?Vastahan se on tii

illa kuin maanantai?

ani hopummin kuin teid?n?, tuumi Nikkil? leikin

nyt on tiistai? Kun min? viel? olen ajatellu

t?n??n vasta

se yksi p?? pi

noi em?nt? ja alkoi selitt?? vieraalle, ett

pit?nyt j?tt?? viime nikaraan. Ja rahatonna ollaan nytkin, ei aavistustakaan mist? saisi,

niin vakuuttavasti, ett? Nikkil?n em?nt? j?i kallellap?in katselemaan ja oli sen n?k?inen kuin ett?: tosia

markkaa 28 penni?, vaan ei ole utautunut. Ja olen ajatellut p?

em?nt?? vy?t?ryksii

Jumalaa, niin h?n huo

itti Elsan p??t?, vaa

? huoneessa synkkeni. Salamat v?l?hteliv?t sakeaan, n?ytti v?listi kuin koko maailma olisi

, lausui pelon ??ne

on suuri?, sup

kkil? ja nousi virke?n n?k

ivat koko korkealle takaisin. Kadulla hiekkaan tupsahtivat, ett? hiekka kupli. Samassa t?ll?kin puolen jo kattoa pieksiv?

tuli kuin pai

niit? p??ll?ni aina jym?yttelen. En muista koskaan, ett? se on matala tuo ov

s??n aikana

hkavaate pakkaseen, niink

tuk

aan istu, enk? istu jo

o,

h?nell? on, jos ei ole muualta saanut. Liisa on, n?et, kun on saanut maalaisilta viisi tai kymmenen penni?, kun on niitten hevosia juotellut ja appeet tehnyt ja heid?n asioitaan juossut, ja laivarannassakin kuuluu joskus k?yneen matkustajain kaps?kin kantamista vaanimassa ja hopeisen silloin t?ll?in noukassut-ja miss? tuo kolunneekaan, eih?n sit? rasavilli? tied?-is?kin on antanut pennin tai kaksi joskus sille, niin se on ne kaikki s??st?nyt saadakseen talvella oikein hyv?t sukset. No, sielt? Liisan ka

a silmi??n r?pytellen kuunnellut

: noo huomiseen on viel? aikaa ja Jumalalla on monta keinoa. H?n antaa avun ajallaan.-Enh?n min? ole mist??n saanut ja

n em?nt? hotasi ja Nikki

ii

onko se tei

st? n?hnyt m

d?n ?iti, hakee tutut ja tun

hakeva hakee povestaanki

si ja eik? se olekin semmoisess

eik? k?yhempi?k??n varten, vaan pakanoita. Neh?n ompelevat ja kutovat ja rahoja ker??v?t tuolla Ohampua eli

in? t

isi Latun em?nt? utelia

h?n oli kuvaillut, miten se k?vi ja miten h?nt? h?vet

e, ja meni tiehens? kiireesti, ett? s

k?yh?inhoitoon?

min? sin

uu?, toisti Latun em?nt?. ?Sinne en soisi pahinta

e?, yhtyi Nikkil?n em?nt?kin vieraan arveluun ja lausui kovalla ??nell?,

n?k?inen.-Kuulkaa, istukaa nyt

kuin vihoissaan ja huiskautti paremm

il?lle luettavaksi. Kyll? sin? saat selv?n si

avalla tai toisella saan taas maksetuksi. Kiitoksia paljon vain ensinn?kin?, ev?steli em?nt? hyv??

tten muista, ett? olen

Se Liisakin, jota niin kaikki moittivat, ja t?m? tyt?n tyller?kin joka lupasi rukoill

tt? min? rukoilen Jumalaa, ni

ukoilit?? ky

, selitti Elsa ujostellen ja v?h?n pahoillaan,

? suu makeassa hymyss?

l??n k?det ristiss?

Elsa istahti ikkunan pi

kell??n olisi ollu

n synkk? pilvi, rakennusten takaa ammotti kuin musta holvi,

?, ette

mi

unis sat

hh

sateenkaarta my?ten ja tuolla korkeimmalla kohdalla istu

e enkelit

vaan niin m

uta teki

isin Jumalalta rahaa ja toisin teille. Ja Helunalle t

jasta ja Nikkil?kin koetti,

t pois sen verolipun

a maistraatista, ei se

on, jossa lehm?t l

le, niin se rankaisisi p

el?. Min? toisin l

yv? enkeli?, a

luona ja teid?n, ja sanoisin ?idille

isi niin hupainen sitte olla ja helpompi el??. Ei tarvitsisi si

saisi sie

ksi

isata Jumalal

aittausi vain istumaan mukavasti ja r

nen p?iv?n nousu?, sanoi Nikkil? hil

havautti

tikasi

ette taa

?h?n

a sitten ta

min? ke

tak

tui iloiseksi aina Elsan kanssa rupatta

haki h?n pehme?n sammalm?tt??n ja paneutui siihen nukkumaan. Linnut kun n?kiv?t, ett? pieni siev? tytt? siin? makasi, niin kokoontuivat kaikki siihen puuhun, jonka juurella se m?t?s oli, jossa tytt? makasi,

siin? puussa kaksi pient? tytt??. Ne olivat hyvin, hyvin pieni?, ja valkoiset vaatteet oli toisella ja toisella siniset ja kultahelmet kaulassa kummallakin, ja kun tarkkaan katsoi, n?kyi niill? hienot valkoiset siivet harti

elem??n, kun oli tarpeekseen sy?nyt niit? omenia, joita ne pudottivat. Sitten kun tytt? oli hyvin kauan k?vellyt, tuli h?n

paimentamaan lehmi?', ja antoi ruokaa ja

lle ja alkoi laulella, mutta kuulikin samassa soittoa, hyvin kaunista. Sielt? kuului soitto sen lammen toiselta puolelta, ja kun tytt? sinne katsoi, niin n?ki h?n siell? kauniin puutarhan. Ja siell? puutarhan keskell? istui poika ja soitti kannelta. Punainen samettiviitta sill? oli hartioilla ja musta, kiher? tukka valui valkoiselle kaulalle

outsenen selk??n, h?np? sun kau

tyt?lt? kastuneet jalatkaan, kun se joutsen niin siev?sti piti sel?ss??n ja ui niin tasaisesti. Ja sitten se joutsen vei tyt?n sen pojan luo ja

? tytt?, aina ollut to

r?lt??n. Valoisaksi muuttui tupa, ja

uoksuva ilma tunki huoneeseen. Kamarista kuului ka