img Vaaralla / Kuvia laitakaupungilta  /  Chapter 4 No.4 | 33.33%
Download App
Reading History

Chapter 4 No.4

Word Count: 2590    |    Released on: 04/12/2017

ty?lleen kyh?ysi. H?n nousi nyt tavallistaan varemmin saadakseen hyviss? ajoin p??t?ks

leina en?? vannehtivat loimet p?lkky?, jonka hamppuvaate paistoi kuin kerj?l?isen iho repaleisten vaatteiden alta. Tuskin oli siin? puolikymm

i kuitenkin kuin tuo sataviisikymmenkyyn?r?inen vaatepakka olisi ihmeen luoma. Sent?hden antautui h?n syd?men halulla kiitt?m??n Jumalaa, joka oli h?nt? auttanut huojentaen h?nen ty?t??n.

ti, hohtavin kasvoin, k?det posken alla, pu

perisi, sill? tuollaisten on taivaan valtakunta... Jumalan luo

yt h?nelle el?m?n p?ivi?, niin auta h?nt? aina o

jossa Jeesus seisoi, ymp?rill? enkeleit?, suurempia ja hyvin pieni?. Kaikilla oli valkoiset siivet. Isoilla enkeleill? oli valkeat vaatteetkin niinkuin kaitaiset hameet ja pitk

stoi uunin kylkeen ja kadulta kuului lehm?nkello

t j?tt???, her?tteli ?iti. ?E

li oli ihan unnuksissa. Ei

? ?iti. ?Ja k??mitkin loppuvat minu

olivat aikoneet menn? t?n? p?iv?n? hiekkat?yr??lle Karjasillan taakse leikkim??n, aamusta p?ivin jo l?hte?, niin p??tti h?n, ettei h?n nyt l?hdek??n

t? mit?h?n se Heluna ajattelee, kun h?n ei ole sit? viem?ss?. J

ivat Helunaa hekin hakeneet. Oli v?h?ll? itku tulla, semmoisen ik?v?n paiskasi tuo tyhjyys mie

lla meni Kujalan Onnent?hk?, vaan Nikkil?n Helunaa ei n?kynyt. Elsa sai juosta h?kille asti ja siell? vasta

?h?n t?lle puolen Elsa saattoi raukan, taputteli kaulalle puhellen, ett? illalla h?n tulee hakemaan

kuin p??si l?htem??n. Hyv?sti h?n kuitenkin viel? arveli kerki?v?ns? muitten tytt?jen l?ht

tell? ja solmiella ja kiert?? k??mille. Koetti oikein maltilla hakea juoksevaa p??t?, vaan eip? l?ytynyt. Joku p?? n?ytti juoksevalta,

an mit??n, kun ei saa k

, ett? ?itikin sielt? ty?ns?

n? siell

tahallaan hatuuttamallakaan pahemmaksi

aan uutta niitt?. Vaan kun taas p??si kutomaan, niin helskytteli semmoisella kiireell?, ett? harvoin. Vilahteli sukkula pujahtaessaan k?dest? toise

vyyhdin koetteeksi?, py

somene, sen edest??n l?yt

st??n. Ja jo arveli h?n edelt?p?in, ett? ?iti ei anna vaihtaa, vaan k

pi?, kuin ett? parahiksi kun vauhtiin p??si, niin loppuivat. Ala uutta hakemaan ja siin? hakiessahan se aika meni. K?rsiv?llisyytt? se koetteli. Viimein sai k?siins? muutaman p??n, joka l?hti juoksemaan ja juossut olisi ehk? pitemm?ltikin, vaan kun alkoi kiireesti py?ritt?? ru

din sanan, ett? sanoopa mink? sanan tahansa, kun

i. Jumala olis varmaankin heti tehnyt h?nest? huonon ihmisen tai s

oinen rasavilli, poikain kanssa leikki ja tappeli. Vaan Jumala varmaan rankaisee sit?, kun se tulee suuremmaksi, mietti Elsa. Ja niinh?n Latun em?nt? itsekin oli sanonut, ett? Liisalle ei kunnian kukko laula, k

iin? h?n tekee synti?. Vaan ehk?p? h?n viel? ymm?rt?? ja katuu. Sinun niinkuin m

n tuli Liisan seuraan ja ajatteli sanoa, niin ei rohjennut. Ja niin p??tti Elsa nytkin,

tuskin p??see ollenkaan. Siihenh?n ne kerki?v?t l?hte? hyv?stikin, kun h?n selvi

stakaan, siihen jo ?idilt? kangas loppuu ja tulee uuden keh

akin tullut noustuksi heti kun ensi kerran her?si. Nyt olisi k??mit jo tehty aikoja sitt

en menn??n hiekkat?yr??lle ja ollaan koko p?iv?. Ja menn??n vaikka Montini

Vaan h?n huomasi viel? hauskempaa kuin koivikkokunnaalla, hyvin hauskaa. He menisiv?t johonkin hyvin kauas, aivan Hiirosen suon taakse, jossa lehm?t laitumella kulkivat. H?n ei ollut siell? koskaan k?ynyt, eik? m

istua yhdess? kohti. Olisi haluttanut tuossa lattialla py?ri? ja tapu

ja niin l

puitten v?liss? viheri?? sammalta. Mutta muutamassa kohti olisi aivan kuin maja, jossa he Ojanniemen Marin kanssa leikkisiv?t. Syvemm?ll? mets?ss? olisi suuri kivi, sammalpeitteinen. Siell? he istuisivat ja laulaisivat. Ja linnut tulisivat siihen ymp?rille eiv?tk? pelk?isi heit?, vaan tulisivat aivan l?helle, aivan k?delle istum

oi vyyhti juost

t lankaa. K??mi t?yttyi, t?yttyi toinen, harvastellen, vaan kuitenkin. Ja siin? ohetessaan k?vi vyyhti yh? selvemm?ks

sa, viipsotti toista puolta yl?s toista alas, vaan ei se ristiksi paneutunut. Viimein se tupsahti hyppysiin ja luiskahti k??mille kiertym??n niine sotkuineen. Siin? oli v?h?n se

n. Selv? n?ytti t?m? vyyhti olevankin. Heti alusta

j?, ei kuin siunaama hetki. Eik? olisi kauan kaakastellut, vaikka olisi py?r?ytt?nyt k??mille viimeisetkin vyyhdit. Vaan eih?n sit? toki en?? malttanut mitenk??n, siksi aikoja jo olivat varmaankin toiset menneet. Ja vasullisesta sit

h?n leikkiin h

kaulalle. Ja niin tuntui mielest? hauskalle, ett? piti taputtaa k?si? ja

reuhottaa. Vaan maantiell? sai juosta ja hyppi? vaikka miten. Siell? kulki vain maalaisia ja ne eiv?t nau

py?, liehutti huivi

voi kun on lysti, v

p?lyyt?m??n, ett? pilven? kohosi h?nen j?ljess??n. H?n

nuo enkeliksi!-Jos olisi tukka hajallaan ja valkoi

lalla ruskopilven laidalle ja katseli pieni? lapsia. Ja Jumala aina k?skisi menn? noutamaan jonkun lapsen taivaaseen t

kua eik? p?iv?ll?k??n olla ?idin luona, kun pit?is

t? sekin j?isi eiv?tk? saisi yhdess? leikki?, e

j??neen?, niin tuntui Elsasta, et

Sill? kuninkaan pojalla olisi rahaa ja he ostaisivat Helunan. Nikkil? ja Nikkil?n em?nt? k?visiv?t vieraina ... tai nekin muuttaisivat sinne. Ojanniemen Mari k?visi si

an poika, ajaisi maant

Download App
icon APP STORE
icon GOOGLE PLAY