tukka oli hajallaan harteilla ja kev

uo, oli jo hajaantunut, muutamia eukkoja, joitten in

?t sen p

npa tie

kin sako

vaan reissu sille tulee. Se o

a sitten edes

ene noin y

armaita kissoja ja uusia tulee aina. Eih?n se

p??si last

n, kunnas katsottava o

inyt vaatteitaan. Sama puheenaihe oli niill?kin pojilla, jotka kadulla puujaloilla astua toikkaroivat tai kirppaa l?iv?t. Muutamat tyt?t leikkiv?t ?Tolpan Annaa? ja olivat hyvin huvitettuja, kunnes vanhemmat ihmiset kielsiv?t sanoen, ett? se on suuri synti. Ja tyt?ist?kin jotkut sitten rupesivat selvittelem??n, ett? siit? tulee huonoksi ihm

Mustosen kartanolla ja surkeilleet sit? el?m??. Surkeata se oli heist?, v

tyi heihin palates

ota?, sanoi Ni

t?k?? hyv?t ihmiset pois kielenne pieks?minen ja antakaa sen j??d? rauhaan. Min? komensin pojan viikarit pois, jotka sit? nykiv?t, ja niist? p??sty??n se olisikin rauhoittunut ja mennyt k?mmiins?, vaan el?p?s ett? akat olisivat malttaneet j?tt??. Ei vaikka enkeli olisi kehoittanut. Sill? tavallahan siit? aina meteli nousee.

keata meteli? oli?,

l?, niinkuin olikin mokoma, poikaviikarien kanssa. Kyll? kai minulla on huoli ja murhe sen tyt?n taki

n enkeli, se Elsa?, s

l? mieltyy?, vakuutti h?

apsista?, lausui Vi

t n?yt kuin nytkin t?m?, kun tuommoinen nuori ihminen, k

lle? Hyv?h?n ihminen se h?nen ?itins? oli, mi

aan is?ns? oli huitukkaluontoinen, parasta sort

?kee ett? huonoilla vanhemmilla on hyvi? lapsia ja hy

se on?, my?nsi

aisi Latun em?nt?. ?Sit? min? en ota uskoakseni, ett? h?n t?ll? tavo

h?n sy?ksisi...? tuumi Nikk

angaistukseksi heille itselleen ja varoituks

sallii tapahtua

maan niin esimerkiksi, ett? jostakin tulisi huono ihminen. Jos h?n rangaistukseksi niin tekisi, niin rankaiseisi h?n silloin t?t? liian an

vo tytt?h?

en ansainnut, rikkonut niin Jumalaa vastaan ja kauas pois poikennut h?nest?, unohtanut ehk? kokonaan, voinut ehk? kerrassaan hyl?t? ja pil

on syyt?

kaa h?n tuntee n?hdess??n lapsensa tuolla j?ljell?. Kun syrj?ise

, se on tuskaa m

eetakin oli ylpe?luontoinen, rakasti t?t? maailmaa, luotti t?m?

ilman turh

k?rsi? niin kuin Kreeta. Miehens? tappoi viina, joka oli ry?st?nyt sit? ennen kaiken kodin rauhan, onnen ja siunauksen. Ja nyt Kreeta, varakkaasta kodista ja hyville p?iville tottunut, saa tuolla k?yhyydess? veny?, h?ki

tettu?, lausui Nikkil?

Jumalan mielen, ett? ansaitsi niin paljo

tanut Jumalan

??r?ss? kuin muut, kun Jumala h?nt? niin rankaisee. Kyll?h?n sitten minultakin Jumala olisi saattanut kaikki vied?, mieheni, poikani, tytt?reni, taloni, tavarani, jos h?n ansioni mukaan olisi teh

sallisiksi iankaikkiseen autuuteen ja toiset j?tt??kseen pimeyteen?, ymm?rs

teen, vaan h?n kurittaa, taivuttaa itsekutakin eri tavalla. H?nell? on niin monta vitsaa kuin on

ikein k?sitt?nee?,

n leski tuijottaen mietteiss??n yhteen kohti ja vakavan n?k?in

massa?, huokasi vihdoin

?Niin se on.? Ja sill

a pitkin ja tippui kankaalle, kun h?n lynk?p?isill??n toista k?tt? vasten istui ja katseli ulos,

?nt??n pakotti, ahdist

ska h?nen rintaansa tod

jateltavakseen tavoitti h?n muita asioita p??st?kseen niist?, mitk? mieleen tunkeilivat. Vaan h?nen k?vi kuin noitten lasten usein k?y hippasilla: toinen

?yteen, niin helposti kuvailla. Ty?teko, lapsen synnytt?minen kivuilla ja kuolema, ne joilla Jumala rankaisi ihmist?, eiv?t tekisi t?t? el?m?? onnettomaksi ja kurjaksi. Kaikkine

nsa k??ntyi ulos kartanolle

ilmassa?, supisi h?n. Mutta se riitelev? ajatus heti siihen toi: ?Vaan miksi sittenk

yst?, jonka h?n niin varmalla vakuut

astavat. On talo ja hyv? toimeentulo. Kreetan lapsuudentoveri. Kreetalta on kaikki mennyt, ei ole muuta kuin musta, kolkko el?m? vain j?ljell?. Jumalako n?in jakaa? Ei kenell?k??n maallisella is?

urittaa yht? yhdell? tavalla, toista toisella, sen mukaan kuin kukin tarvitsee. Kr

mieless??n, mit? viimeksi p??tti, ik??nkuin lujemmin vakuuttaakseen, ett? niin se ol

utetta k?rsi? ja tytt?rens? sy?st??n h?pe?n polulle. Alhaisten ihmisten tytt?ri?h?n ne olivat kaikki nuo, jotka oli

a kasvatus eri lailla kuin toisiin, muutamat kun sanovat kasvatuksessa olevan koko asian? Mik? sitten olisi oikea kasvatus? Karin Helli? kasvatettiin pienest? pit?en ankaruudella. Koetettiin kaikki h?nen mielihalunsa kuolettaa. H?nelle ei laitettu nukkeakaan, niinkuin muilla tyt?ill? oli, se kun oli muka tur

Kaikkialla ol

uli h?n samaan umpiper??n. Mutta aina h?n sill? tavoin p??si l?hemm?ksi sit?,

en onnen ohjat, h?nen k?si

kkivaltias kuningas antaa armonsa niille, jotka h?nt? rakastavat ja h?neen luottavat, ja ett? h?n

dutuksensa uskossa Jumalaan ja siten saavat t??ll? ajassa lievityst? kurjaan kohtaloonsa ja tulevassa el?m?ss? t?yden onnen. H?n rukoili

ielell? ja iloisella tunnolla siit?, ett?

? sen vuoksi sit? poliisit veiv?t, kun se oli huono ihminen, sill? poliisit olivat vieneet muitakin huonoja ihmisi?, joiksi h?n

v?t niit? huo

kila

nk? ne

ed?

tty??n niin l?helle ?iti?

oli pime?, silloin h?n sit? pelk?si ja rukoili hartaasti. Muulloin ei niink??n muistanut ja jos muistikin, niin silloin ei kuitenkaan kovin pelottanut ja silloin ajatteli h?n sit?kin, ett? kun rovasti on h?nen kumminsa, niin

i ihmisiksi, jotka eiv?t r

angaista mone

sorakie

ka ni

a niit? mitenk??n,

E

niin ei olisi yht??n huono

ihmisi? ei olisi yht??n, jos rukoilisivat kaikki

tten eiv?t ka

unohuttane

rma siit?, j?ik? eilenkin illalla. Niin tuntui paremmin kuin olisi j??nyt. H?nt? pelotti kauheas

tasella maatapannessaan rukoilikin anteeksi Jumalalta, mit? oli tietens? pahaa tehnyt ja mit? oli tiet?m?tt??n. Vaan h?nell? oli nyt

rtaalla syd?mell? sit? anoo ja totisest

h?n oli lukenut sen monta kertaa katekismostaan. Vaan h?n ei ollut sit? koskaan ajatelleeksi tullut.

tulee olla sinulle mieluisempi kuin ?iti ja kaikki muu maailmassa. Juma

eni h?n toimettomana olemaan niin l?helle ?iti?, ett? esteeksi usein oli. Ja kuuma oli h?nell? niin, ett? herneiksi hiki huuleen ja

n koskaan luopunut. Ei h?n olisi nyt l?htenyt Nikkil?n Helunaakaan h?kilt? hakemaan, ja viel? pelotti ett? jos porstuassa on h

nalle v?h?n ruohoja nyht?nyt ja ?idille muutamia k??mej? aamuksi valmiiksi py?r?ytt?nyt, teki h?n vuoteen ja laittautui maata. Kiireesti vet?ytyi h?n

alla ja joskus muulloinkin rukoilemisen, ja anoi hartaasti,

tens? ?idin kaulaan kiersi, poistui pelko. Varmuudeksi supisi h?n muutamia r:ll? alkavia sanoja koet

ta kuin v?list? jotakin poikaa kohtaan, jonka h?n on pel?nnyt ly?v?n

aivaassa. Ja sent?hden rupesi h?nen kuvailemaan, mink? n?k?inen Jumala oli istuessaan siell?, ylh??ll? taivaassa enkelein keskell

isi n?kem??n enkelin laskeutuva kartan

Skailettikello naksutti niin mukavasti, aivan kuin olisi jotakin laulanut tai hokenut.

Tulisivat kai ne, niinkuin sille k?yh?lle tyt?lle, onhan h?nkin ollut tottelevainen ?idille. Ja sitten aamulla kun h?n her?isi, niin olisi enkeleit? puussa ja ne nakkelisivat omenia ja antaisivat h?nellekin.

ss?, ja tuli kuninkaan pojan morsiameksi, ja siell? oli niin kaunista

a onnellinen kuninkaan pojan mo

l?, rauhattomat ajatu

on silloin sama kohtalo edess? kuin muillakin, monella sad

ei tiennyt itsek??n-ett? Elsa p??sisi lastenkotiin, jos orvoksi j?isi. Sek??n ei ollut t?ysin tyydytt?v?, sill? lastenkodissakaan ei ollut ?iti?, vaikka kuinkakin hyv? olisi johtaja ollut. V

ut hartaasti Jumalalta, vaan sitten huomannut, ett? se rukous oli v??r? ja syntinen. Sill? parempihan turva Elsalle oli Jumalassa kuin h?ness?, heikossa ihmisolennossa. Ja h?n sen

utua turmeluksen tielle?, ajatteli h?n pyyhk?ist?kseen pois tuota

hartaan rukou

?nt?, tue, pid? h?nen syd?mens? puhta