aami
astoin olivat ??neti kunnioituksesta vanhempia kohtaan. Tuomiokirkosta kuului urkujen soittoa ja kellot soivat tornissa. Juuri ratsastaessaan kirkkotarhan ja kaniikkitalon v?lill? kohtasivat ritarit juhlasaatossa kulkevia kaniikkeja ja kuoripappeja, jotka lauloivat virtt?, kuoripoikai
kk'ei ollut puoltakaan vuotta edellisest?. Ett? mik??n todellinen vaara rahvaan puolelta uhkasi valtakunnan rauhaa, sit? ei kukaan herrasmies tullut ajatelleeksikaan, mutta kapinan uudistuminen tiesi kuitenkin, ett? t?m?n maakunnan rahvaan mieliala oli sangen kiihtynyt ja saattoi olla ep?tietoista, tokko heit? niink??n helposti voi saada heitt?m??n aseitansa, sen j?lkeen kuin oli n?h
kemmin jonkinlaisella ihailulla huomautti t?m?n rahvaan tarmokkaisuutta, jonka vertaista h?n turhaan haki ulkopuolelta Ruotsin rajoja. H?np? ylip??ns? valeluuloista vapaammin saattoi asioita katsoa ja arvostella. H?n
iilon, ainakin kahden viimemainitun, kasvoista saattoi lukea, ett? he hyv?ksyiv?t mainittujen herrain puheet. He asettuivat kokonaan voutien puolelle ja monta jopa kiivastakin sanaa lausuttiin talonpoikia vastaan. H?vytt?mimpi? puheissaan rahvasta
nglannissa; siell? ei ritarin tarvitse kuunnella k?skyj? alhaalta p?in ja tuskinpa ylh??lt?k??n, sill
ika ny?k?ytti my
ja kaimanne, Kaarlo lanko, vanhan herra Kaarlo Ulvinpojan, Toftan haltijan, joka kuten tekin, kauvan oli oleskellut ulkomailla, sanovan, - kuulin h?nen usein sanovan, ett? maan mahtavuus on herrainvallalle rakennettava. Min? olen samaa mielt? kui
uritta vaikeuksitta saa h?nelt? pois. Siksip? ovatkin nuo ulkomaan herrat paljoa mahtavammat kuin me t??ll? Ruotsissa. Sik?l?iset talonpojat eiv?t ole mink??n arvoisia ja mit??n sellai
? hetkell? jokaisessa t?m?n maan herrasmiehess? vaikuttaa tyytym?tt?myytt? herraamme kuninkaaseen. Joll
u ja kuningas tulee t?nne, niin kai saamme t?ss? muutoksen toimeen. Kuninkaan puolelt
??minen jotakin muuta?" k
attaa antaa meille enemm?n tek
a. Min? tuumin, ett? talonpoika kuin talonpoika, v?h?n parempi kuin juhta, joka h?nen sahrojansa vet??, mutta tuskin enemp??k??n
isa ??ni noiden kolmen ritarin sivulta, samalla kuin Maunu Pentinp
viel? nauraen, "ja olettepa my?nt
olisi
k? antaa sarka
kun h?n n?ki, ett'ei h?nen set?ns? v?hint?k??n vihastunut langon
teninpoika ja kannusti hevostansa, "tuolla ovat,
mielest?ni n?ytt?? h?n ajattelevan vallan toista kuin rupeamis
h?n itse n?kyi olevan syviss? mietteiss?. Suitset riippuivat h?ll?ll? satulannupissa ja k?sivarret olivat ristiss? rynt?
ngelbrektinpoika itse. Yl?s, jalot herrat, seuratkaa minua, niin otamme miehen t?h?n v?liimme ja t
Ture herra, ja vanhempain herrain huutoja kuuntelematta ajoivat molemmat langokset t?ytt? lau
?kk?siv?t tuon yksin?isen ratsastajan, aivan h?nen takaansa pieni, v?h?p?t?is
iukensi heti suitset ja pys?ytti hevosensa, luoden ter?v?n katseen l?heneviin herroihin, jotka h?n hyvin tuns
e seisattuivat kahde
nuo kolme herraa joutuivat suoraan h?nen eteens?, ja k?s
ninpoika. Nopeammin ette olisi voinut ratsastaa, va
miehemme, Engelbrekt", sanoi ritari kiiva
, sill? yst?v?lliselt? aikeelta t?m? ei n?yt?. Muistakaa jalo ritari, mit? viimeksi tav
attaa teid?t valtakunnan neuvoksien luokse, joiden tuolla n?ette t?nne p?i
n hartaammin halua kuin p??st? valtakunnan neuvoksien pu
urenpoika pilkallisesti. "Joutuun, vuoritilallinen, seuratk
ti sit? Engelbrekti? kohti, joka tuoss
... ettek? kuule kavioiden kopinaa tuolta metsik?n takaa, hetkisen kuluttua on v?keni t??ll?, ja silloin, ritari, min? tuskin voin henke?nne suojella, jos teid?t t
v?t voineet kielt??. Mahtava kavioiden jymin? kuului aivan l?helt?. He huomasivat varsin h
p?t?isine hevoisineen, joka ritarien l?hetess? oli k??ntynyt takaisin, ratsasti etumaisten joukossa ja oli tuota pikaa Engelbrektin rinnalla seurassaan kaksi pitk??, hartiakasta, pitk?parta
k?ytt?? hyv?kseen v?kev?mmyytt??n, "l?htek??mme nyt neuvostotovereitanne vastaan! Sanon viel? toist
iossa he olivat saapuneet sille paikalle, mihin Knuutti piispa ja Krister Niilonpoika toisten kanssa olivat pys?htyneet. He eiv?t olleet tahtoneet ratsastaa kauvemmas, kun n?kiv
e. Mutta ik??n kuin h?nen s?vyisyytens? rohkaisemina rupesivat sek? piis
ahan p?in, Engelbrekt Engelbrektinpoika. Mit? t?ll? ka
? paikkaa noin puoli vuotta sitten; vastaukseni on my?skin sama. Minun ja Taalainmaan miesten tarkoitus ei ole mik??n muu kuin se, ett? tahdomme lain ja oikeuden mukaisesti el?? Ruotsin
piispa, "ett? se rikkoo lakia, joka oikeuttansa v?kivallal
ineet, kuin v?kivallalla itse?mme suojella; jos teill? on parempaa meille antaa, niin sanokaa se, ja me tahdomme sit? seurata. Sill? ei yksik??n meist?, sen te, hyv?t herrat, voitte ymm?rt??, ei yksik??n meist? tahdo menett?? henke?ns? ja omaisuuttansa tai hukata aikaa sen tavoittamiseksi, jonk
ispaan, t?m?n vastausta odottaen. Mutta piispa j?i vastausta vaille. H?
ja min? sanon sen teille niin kuin kuninkaallekin, jos viel? kerran joudun h?nen puheilleen, ett? min? ja apumieheni kaikki olemme tarttuneet miekkaan lain puolesta emmek? lakia vast
herra otti n
oikeuden yll?pit?misen nimess?. T?m? ei ole puolustamista, se on hy?kk??mist?... Ja tiet?k??, vuoritilallinen, ett? ainakin yht? suuren sotajoukon kuin t?m? voivat armollinen kuninkaa
si taistelu ruotsinmiesten kesken, se on totta, mutta muistakaa ankara herra, ett? Jumalan on voitto ja Jumalasta on laki ja oikeus eik? laittomuus ja v??ryys. Muistattehan, ankara ritari ja rehelliset valtakunnan neuvoston miehet, kun viimein, nyt viime syksyn?, t??ll? seisoimme vastattain, ett? me taalalaiset mukauduimme teid?n taht
, kuin silloin kuin te ja miehenne lupasitte ja vannoitte pysyv?nne vast'edes alallanne. T?m? juttu saattaa k?yd? teille kalliiksi, Engelbrekt Engelbrektinpoika, ja k
on oleva valtakunnan herroille ja miehille ikuista h?pe??, jos me kauvemmin sied?mme p?yhke?n talonpojan moisin sanoin puhella. Ei, menk?? takaisin
t malttamattomasti suitsiaan. Ei kukaan muuten virkkanut sanaakaan. N?ytti silt? kuin tuon uskaliaan ritari
, niin on arpa heitetty. Saatattehan toki ymm?rt??, ett? teill? on miehi? edess?nne. He ovat tosiaikeissa l?hteneet matkaan, eiv?tk? tyhj?t sanat saa heid?n p??t?st?ns? muuttumaan. Sanokaa nyt pian mielipiteen
na ?kkipikaa ajatustansa lausua, osaksi my?skin koska h?nt? t?ss? tilaisuudessa halutti n?hd?,
ta jos olen oikein ymm?rt?nyt, mit? t?ss? on puhuttu, niin olemme joutuneet ik??n kuin syrj??n p??asiasta. Minusta n?ytt?v?t valtakunnan neuvokset ja tuo jalo vuorit
syi Niilo Steninpoika pilkallisesti kreivi
nan neuvokset tyytyiv?t ja minun ajatukseni mukaan ja varmaan kaikkien teid?n muidenkin, toivoimme silloin, ett? armollisen herramme, kuninkaan toimesta mit??n sellaista ei en?? vaadittaisikaan. Mutta sama vouti hallitsee yh? linnaa ja kysyn nyt teilt?, neuvostoon kuuluvat virkatoverit, tokko nyt voimme
kseen tunnustaa, ett? kreivi puhui totta. Mutta heid?n silm?ns? t?hystiv?t jollakin katkeruudella puhujan jaloja kasvoja ja hyvin saattoi niist? n?hd?, ett'ei tuo ulkomaalainen kreivi t?st? p?iv?st? l?htien ollut saava el?? montakaan rauhallista hetke? neuv
ja h?nen katseestaan loisti miehek?s kiitollis
liikutustaan, "olette sanonut sanan, josta olette saava kiitosta, niin kauvan kuin el?tte, ja tuhannet
tekev? vouti ja rauha ja levollisuus on palajava n?ihin seutuihin ja Taalainmaan maan??ri on t?st?l?hin niin kuin t?h?nkin a
oisasti, "sellaista valtaa ei neuvostolla ole, silloinhan se r
ekt, "neuvostolla t?ytyy olla valta toimia kuninkaan sijassa, silloin kuin h?n ei ole saapuvill
yi jo mets? keih??nk?rki?, jotka laskeva aurinko kultasi punaisiksi. Ne toivat todellisuutta niihin uhkaaviin sanoihin, jotka tuo
Engelbrektin liikkeit? ett? tiell? seisovia ratsumiehi? - ja n?it? kookkaita miehi? kannattikin ehk? tarkastella sen, jo
ta n?ytt?? jalon kreivin mielipide oikealta. Sen verran valtaa lienee toki valtakunnan herroilla ja miehill? t?h?n aikaan, ett? he voivat erottaa v??ryytt? harjoittavan vo
r herra empien, "kenen arvelette neuvoston voivan pann
vuoritilallinen paraiten voin
ielipiteenne, Engelbrekt
niin mieleinen kuin Hannu kreivi, jos va
vat toisiinsa
tte, Hannu kreivi?" kys
iin en min? pane vastaan, kunnes
Sallinette, jalot herrat, minun seurata muassanne kaupunkiin; siell? voidaan laat
?itt?mist? ja v?h?n ajan per?st?, juuri h?m?r?n maille ja metsille verhoansa levitt?
vin rinnalla ja heid?n per?ss?ns? t
t? j?i talonpoikais