ukholman

ottanut sinua jo kauvan enk? kuitenkaan enn?t? puhella kanssasi kuin lyhyk?isen hetken vain. Olen t?ss? laatinut kertomuksen kuninkaalle viime tapahtumis

muuden ja sekasorron aikoina, armollinen herra... Minua kummastuttaa

k? taito n?in? aikoina oli jokseenkin harvinainen. Sen t?hden k?yttikin Kr?pelin h?nt? laatimaan kirjeit? ja kirj

puuhasi o

pojan kanssa juhannusaattona. Olen voinut seurata h?nen j?lki?ns? Borgan?siin ja seudun v?est? n?ytti minulle palaneen linnan l?heisyydess? olevaa kukk

d?, minne h?n si

uin siivell? pyyhityt. H?n oli Melcher vanhuksen kanssa ratsastanut sielt?

anha Me

n j?tti Vester?sin linnan Engelbrektin k?siin. Luultavasti h?n

ten. "Kernaasti olisin sinulle tehnyt sen yst?v?nty?

johtolangat ovat menneetkin poikki. Nyt minulla on sinulle muuta tekemist?, Bernard. Sinun tulee minulle kirjoittaa valmiiksi t?m? kuninkaall

Bernard n?yr?ll? ??nell?, "oletteko ollen

n ky

uvotte minu

oittaa kirje Danzigin pormestarille ja neuvostolle ja valtuuttaa Everd Schilling myym??n talo-osuutesi. Sit? p

astaan kyn? kuului rapisevan paperia vasten, mutta sitten avasi palvelija oven ja ilmoi

t?ni, M?rta rouvalta!" sanoi Pentti ritari yst?v?

rvehditty? alkoi herr

a ei kukaan ole saattanut aavistaakkaan. T??ll? nousee rahvas kapinaan ja tarttuu aseisiin miehen johdolla, josta ei kukaan ole kuullut puhuttavankaan, ja linnoja valloitetaan ja haj

i puhuessaan ja l?i voimakka

oritilallista vastaan miekka k?dess?, kun h?nen kirjeens? saapui minulle Upsalasta. Mutta silloin minulle kerrottiin itse Upsalan laamannin, herra Niilo Kus

rkkoi t?h?n saakka vaiti ollut J?ns Pentinpoika hymyillen. "Ettek? ole kuullut, i

nnu Kr?pelin ja molemmat toise

t? aamulla l?ksimme", vastasi J?ns herra ja pyyhk?isi k?

olmasta ja herra Ot

mit? sinulla on kertomista!" hoputti kiivas Pe

iin on minulle sanottu"

kuuluu olevan u

tuskinpa omain miestens?k??n. He kertoivat melkein pilkaten nuoren ritarin kulkeneen ymp?ri Kiinanmuuria ja jutelleen, mitenk? h?n

i Akselinpojan kanssa linnanpuutarhassa ja kellistyi, niin ett? h?net t?ytyi vied? salmen toiselle

tielt? en v?isty!' ja sill? h?n kuuluu rauhoittaneen miehi?ns?kin Kastelholmassa. Mutta tuskin olivat talonpojat tulleet n?kyviin ja tuskin h?n oli kuu

oli p??

Folkenpoika ja h?n on he

et?? aina miekkansa ilolla", lis?si Hannu herr

talonpoikain p??llikk??n!

van miehen kanssa. Nyt h?n oleksii ?rebron linnan edustalla ja on, kuten minulle on kerrottu, v?kirynn

eskeytti Krister Niilonpoika, "te puhutte,

kuin syd?n povessani tykkii. Mutta mik? on olemassa, se on olemassa ja min? tunnustan sen. Tuo pieni mies, jota halveksitte,

valtakunnan neuvoksetkin jotakin m

k?ytt? h?nen kanssaan, on se oleva kaikki kaikessa, jo

syi J?ns herra pist

joka n?in? p?ivin? on pulpahtanut esiin Ruotsinmaassa, ja joka e

herraan, ik??n kuin eiv?t olisi ym

?hden h?nen t?ytyy v?isty? tielt?. Se on voimakas vuorivirta, jota kauvan on patoja rakentamalla pidetty salvattuna. Nyt ovat n?m? murretut ja virta kiit?? eteenp?in majestee

in arvoituksiin, ritari!" virk

an herrani voudit ovat sen rikkoneet. N?m? talonpojat eiv?t mit??n muuta tahdo kuin rakentaa sen taas ehe?ksi. Jos kuningas rupee t?m?n mahtavan tahdon johtajaksi, niin silloin h?n on mahta

nsa per?st?, vaikk'ei kukaan muutoin olisi voinut sanoa, mit? h?nen mieless??n liikkui. Vanhemmat herrat sit? vastoin osottivat selv?

errat itse?ns? seuraamaan. Borgan?sist? h?n oli mennyt K?pingi? vastaan, joka linna, samoin kuin edellinenkin, paloi tuhkaksi; sielt? h?n oli mennyt Vester?siin, jossa Melcher Gjordinpoika sovinnolla oli j?tt?nyt linnan h?nen k?siins?. Sen j?lkeen h?n oli k??ntynyt Upsalaa kohti ja puhunut sen rahvaalle; s

n - "te kysytte, mit? me tahdomme, min? ja kaikki apumieheni! Me tahdomme nauttia valtakunnan lakia ja oikeutta taikkapa panna henkemme alttiiksi. Nyt on jouduttu niin pitk?lle, ett? asia on miekalla ratkaistava ja se joka nyt minua ja Ruotsin rahvasta vastustaa, h?n on valtakunn

?? tottelemaan. Joitakuita l?ytyi tosin ylh?isemp?inkin herrain joukossa sellaisia, jotka oivalsivat rahvaan menettelev?n oikein, jotka syd?mens? pohjasta uskoivat ja ihastelivat t?m?n ilmi?n suurenmoisuutta, rohkeamielisyytt? ja mahtavuutta, t?m?n ilmi?n, joka n?enn?isesti rikkoi rauhan, mutta jolla todellisuudessa oli rauha ainoana tarkoitusper?n?ns? ja joka sen t?hden loisti vapautusty?n ihanassa valossa. N?it? oli herrain mainitsema Uplannin laamanni ja ritari Niilo Kustavinpoika, samoin kuin

vastakkaisia niille, jotka nyt Engelbrektin toimesta joutuivat p?iv?n tunnussanoiksi. Vaasa-, Oxenstjerna-, Bonde-, Bjelke-, Y? ja P?iv?-suvut - kaikki n?m? olivat Ruotsin ylh?isimpi? ja niiden j?senet, eritt?inkin vanhemmat, jotka itse muistivat Maunu Eerikinpojan ja Albrektin ajat, olivat lapsuudestaan perehtyneet siihen oppiin, ett? valta oli heid?n omaisuuttansa. T?m? oppi oli siinnyt edellisist? taisteluista kuningasta vastaan, h?n kun oli ainoa, jota ylimysvallan tarvitsi pelj?t?, ja joka my?skin t?ydelli

ritilallinenkin. Edellisen suunnan miehi? olivat neuvoston vanhemmat herrat, jotka itse muistivat, kuinka Kaarlo Ulvinpoika, Toftan herra, ja Bo Juhonpoika Grip olivat v??nt?neet valtikan Maunu Eerikinpojan k?dest? ja j?tt?neet oljenkorren Albrekt kuninkaan k?teen; Krister Niilonpoika (Vaasa), piispa Knuutti Bonpoika (Y? ja P?iv?), Oxenstjernat, Y? ja P?iv?-suvun -herrat, kaikki n?m? kuuluivat siihen. J?lkimm?iseen saa lukea rikkaan ja ma

annu ja my?skin Tukholman linnan vouti, valtaneuvos Hannu Kr?pelin. Ollen saksalaisia eiv?t he kuuluneet kumpaankaan valtakuntaan ja j?lkimm?inen n?kyy olleen aikansa jaloimpia miehi?. Vaikka h?n alinomaa pitikin kuninkaansa parasta silm?ll?, eiv?t h?nelt? sent??n j??neet huomaamatta ne ep?kohdat, jotka olivat olleet kapinan syyn?. Ja samalla h?nt? pidettiin suuressa ja hyvin ansaitussa arvossa niin hyvin v

?ytt?? asia v?h?n toisenlaiselta, min? arvelen vian olevan kuninkaassa itsess??n, h?n kun on laiminly?nyt drotsin ja marskin asettamisen, jotka olisivat voineet hoitaa hallitusta ja pi

kalaisen neuvoston ratkaistavaksi, sit? ette te, ?idi

aa oli l?sn?. En kuitenkaan siit? nyt aikonut puhua, tahdoin vaan, monia mainitsematta, yhdell? tapauksella osottaa, ett? meill?kin, neuvoston herroilla, saattaa olla todenper?isi? syit? valittaa ... mutta emme me silti ole tarttuneet miekkaan oikeutta hakeaksemme... Lyhyesti sanoen o

inkaan rinnalle. V?h?np? h?n minusta n?ytt?? eroavankin kuninkaasta. Antoihan h?n nyt Upsalassa kaksi kolmannesta veroista anteeksi! Sellaista eiv?t rehelliset ritarit

jansa ... no niin, tahtovatko he p??st? verottomiksi? Jumala ja Pyh? Eerikki armahtakoot, mutta jos he p??sev?t herroiksi, niin kuin tarkoittavat p??st?, niin

Jos talonpojat p??sisiv?t hallitsemaan, niin

talonpoikaiskapina on kukistettava ja tottah

ennen ole saaneet muuta ajatel

poikani?" kysy

ennen kuin elokuun 16 p?iv?n tienoil

punaisena, "mutta tahdonpa n?hd?, kuka on est?v? valtakun

n silm?yksen tytt?renpojalle, mutta

ta ja tied?tte kai, lanko, tulleemme tuumimaan, kuinka p

anoi vastaten Kr?pelin, "ynn? h?nen poikaan

in on viel? aikaa", jatkoi Krister herra, "enne

uvoja, joita oli pidett?v? tuota pelj?tty? ja vihattua Engelbrekti? vastaan. Hannu Kr?pelin ymm?rsi sen hyvin, mutta h?n hal

olijoita. Ja n?m? taas olivat yht? innokkaita kuuntelemaan, kuin h?n kertomaan, niin et

ehnyt pakkosopimuksen"

tym??n. ?rebron linna o

t pakkosopimuksen!" huudah

", lis?si Maunu, "niin h?n j?tt?? linnan Engelbre

n ihmist? enempi!" h

bron vouti on k?ytt?ytynyt aivan p??tt?m?sti. Engelbrekt otti etuvarustukset ilman ta

s nyt aikoo?" kysyi Kri

osallensa odottaa my?skin ne herrat ja miehet, jotka ovat valtakunnan synnynn?isi?, niin tahdon

ssa tilaisuuksissa, miss? min? olen ollut Tuomas piispan puheilla, sen j?lkeen kuin meteli alkoi Taalainmaassa, on h?n osottaut

ilbergin kohtaloa. Meneeh?n tuo sent??n mukiin viel? niin kauvan kuin on vaan noista ulk

hden n?ytt?? meist? t??ll? olijoista olevan aika yhdess? tuumia, kuinka voisimme el?? ra

ti Steninpoika, "niin mahtanee k?yd? meille mets?n pohjoispuolella oleville vaikeaksi p??st? Kolm?r

n, mutta lis?si ??neen, "mit? sitten tapahtuneekin, niin lienemme me neuvoston

nka j?lkeen t?m? k??ntyi herroihin, kehottaen, ennen kuin vakaviin k

ja l?ksiv?t huoneesta. Ainoastaan rita

alo Hannu herr

t?v?n?nne, P

ap?iv?? kulunut aika pitk?lti, ja vaikka oli keskikes?, niin oli kuitenkin valo syv?ss? pime?ss? huoneessa niin heikko, ett? tuota pient? mustaa olent

?nne, Hannu kreivi?!"

si yhdist?? teid?n sukunne kr

n on asiaa aprikoiminen, kun onnettomuus n

entti ritari!" vastasi Kr?pelin. "Min? takaan, ett?

i, mik?p? teit? en

tytt?

i ... en ym

ni h?nen poissaolo-ajakseen ja sallimaan h?nen p??st? tytt?reni M?rta rouvan luokse. T?m

miks'ei, Ha

tyt?r on j?ljet

maista, mit?

t, enemm?n kuin oli antanut p??lt? p?in n?ky?. Kokenut Hannu Kr?pelin huomasi sen my?skin, mutta h?n ei pit?nyt sill? hetkell? sopivana enemp?? asiaan sekaan

huudahti h?n ja meni

apukuinen esiin ja

pyysin palvelijan itse?ni ilmoittamaan, mutta h?n ei sit? tehnyt, ja

allat hiipi? sis??n?" kys

skaltanut keskusteluanne keskeytt??, jalot herrat...! Min? olen, se on

pient? miest? ja muistutteli, miss

si luopunut?" kysyi sil

palvelustan

eta Tukholman linnan

h?p?t?ist? palvelustani Han

yss?, "sin?h?n viime vuonna juhannuksen aikaan veit minul

herra, ja annoin sen

josta piispakin on k?rsi? saanut. Silt? vieraalta, joka piispa

at ihmiset?... Onko sitten minua, mies parkaa, sill?kin tavalla poissa ollessani

silmieni eteen, jos el?? mielit, ja viel? toisenkin, k??nn? pian suuntasi, s

? nyyhkytt?nyt mielenliikutuksesta. Mutta h?n n?ki

it l?ksiv?t toisten he

ügge j?i yksin

tolle, ja h?n istui edes takaisin hoippuillen tuolillaan, ik??n kuin olisi itsekseen tuumaillut niit? merkillisi? tapahtumia, joita nuo ylh?iset herrat oli

ta sanotaan taalalaisiksi, on tullut Tukholmaan aivan niin kuin kerettil?iset Danzigiin ja leiriytynyt yhdelle laidalle kaupunkia, niin ett? odotettiin hy?kk?yst?, jonka kuitenkin Kr?pelin on saanut estetyksi tekem?ll? aselevon Engelbrektin kanssa marraskuun 11 p?iv??n asti. Taalalaisten tarkoituksena on saa

ansa h?n nousi istualt