uva s

an, ett? t?m? oli uhannut l?hett?? paljoa julmemman voudin Taalainmaahan. Hannu kreivikin oli ollut siell?, mutta h?nt? kuningas ei ollut tahtonut kuun

vihaa - pettyneiden toiveiden seurauksia. N?m? huhut riittiv?t uudestaan l?hd?tt?m??n joka miehen taisteluun mielivaltaa ja lainv??ristely? vastaan. Rahvas ko

i ennen juhannusta. Ko

le, jossa jumalanpalve

uoritilallisia ja talo

ehtooll

e pys?htyi Engelbrekt ja miehet asettuivat h?nen ymp?rilleen. Kun ??nett?

laki ja oikeus meille p??sev?t perehtym??n. Olemme alkaneet Jumalan nimess?, min? olen vannonut valani Jumalan edess? h?nen alttarinsa ??ress?, samoin tekin, sen tied?n, mutta min? tahdon t?ss? teid?n edess?nne ja kaiken kansan edess? toistaa valani.

ll?ns?, ja paljastetut miekat v?l?hteliv?t p?iv?? vasten ja tuhannet ??net huusivat hyv?ksy

asta, kokoontumispaikasta ja mit? ylimalkaan oli otettava huomioon.

Johannes ja kohta sen j?lkeen Erkki. J?lkimm?isell? n?ytti olevan hyvin t?rkeit? asioita mieless?. H?nen poskensa punottivat ja

ieless? jotakin, jonka h?n tahtoi is?nn?lle ilmoittaa. T?m? ei kuitenkaan n?ytt?nyt sit? huomaavan

Me tulemme kulkemaan pitki? matkoja ja Jumala tiet??, saammeko en?? koskaan n?hd? k

uin olisi h?vennyt kykenem?tt?myytt??n mielenliikutustaan hillitsem??n, "valita, is?nt?, tied?th?n k

aittaudu sitten valmii

eet silmi? himmensiv?tkin, k??nsihe

llit?. H?n astui muutamia askelia poik

noi h?n, "nytp? lien

an ja mielihyv?n hohde

n kanssansa. H?n odottaa minua ja niin totta kuin h?n on pelastanut ?itini hengen, niin tot

li onnistunut j?rven puolelta kiivet? Borgan?sin muurin ylitse, ja kuinka h?n y?n hiljaisuudessa oli hiipin

uitenkin tehd? pian, sill? juhannusaatto

rekt, "oletko sitten saanut vih

py?veli ly? poikki kasvattipoikasi p??n, is?,

a voivansa pelastaa kadonnutta. Tuo iltasella Vester?sista toimeenpantu takaa-ajo oli ollut hy?dyt?n, samoin se Hannu kreivin k?sky Juhani Walelle, jonka Melcher Gjordinpoika oli vienyt perille. T?m? oli saanut vastaukseksi, ett'ei h?n (Juhani Wale) tiennyt mit??n tuosta luullusta vangist

ut toimittaakseen kansan t?hden, veiv?t sek? Engelbrektilt? ett? h?nen yst?v?lt??n, munkilta, ajan, ja sen t?hden he eiv?t olleetkaan saattaneet ryhty? t?h?n asiaan niin perin pohjin, kuin olisi siet?nyt. Ja niinp? k?ykin, kun joku erinomaisen suuri ja t?rke?

h?nen kanssansa. Niin kuin tied?mme, h?n vanhastaan hyvin tunsi Borgan?sin linnan ja sen muurit ja rakennukset. Monena y?n? h?n oli varjon tavoin hiipinyt muurin ylitse ja sit? tornia kohti, jonka l?heisyydess? h?net

eisoessaan k?si munkin k?dess?. Mit? puhtainta rakkautta, mit? jalointa alttiik

ukaisen puolesta?" kysyi munkki mi

silm?t antoivat

ojan eteen seisattuen. "Tosin saattaisin ennen juhannusaattoa piiritt?? lin

siten emme saa Hermania takaisin. Vouti v

en nuolen, joka avaisi linnan portit Ruotsin vapautt

henke?ns? v?hempiarvoisena kuin nuorukaisen. En kuitenkaan ep?ile niit? l?ytyv?n, jotka yht? paljon sinun

istumaan ja vet?en pojan luoksensa, niin ett? saatto

leet ... kahdenkymmenen reippaan miehen avulla tahdon sen ty?n toimittaa. Saattaahan kyll? niinkin k?yd?, ett? menet?mme he

ltuansa seisomaan ja laski

ellesi menestyst?; pyynt?si olet saava t?ytetyksi. Kaksikymment

n poika

t kauvan poistuvaan, kun

nnes, ett? h?n sa

en munkki, "jos isompi joukko h?nt

hannusp?iv?n? on talonpoikaissotajoukko nouseva kuin maan sis?st?, eik? voudille j?tet? aikaa vastustukseen. T?t? suurta suunnitelmaa ei saa mik??n h?m

*

ullen alkoi sataa ja pilvet taivaalla olivat niin mustat ja paksu

onpojan, jonka jonkin teht?v?n takia oli t?ytynyt tavallista kauvemmi

kun v?h?nkin outoa risahdusta kuului. Heill? oli kaikilla isot lehdeskimput sel?ss??n, niin ett? olisi voinut luulla heid?n tavanmukaisesti koonneen lehdeksi? juhannukseksi. Matkan p??st? olisi heit? saattanut

i tarkoittivatkin

n he auttoivat toisiansa peitt?m??n veneiden etukeuloja lehdeksill?. Heit? oli luvultaan kaksikymment?, niin ett? kuhunkin veneeseen

toisten ty?t?. Kun ty? oli saatu valmiiksi, l?hesty

ki, sen suojassa p??semme n?kem?t

a joka ei ollut kukaan muu kuin Erkki, "ja jos j?rvell? rup

rengit Erkin ymp?rille,

nnen kun l?hdemme vesille, tulee teid?n viel? kerta sanoa min

he sanoivat

amiseksi, "mutta pankaa mieleenne, mit? olen teille sanonut. Ei sanaakaan saa sanoa, ei aseeseen koskea muuten kuin minun k?skyst?ni, ei edes puolustautumista varten. Teid?n tulee antaa tappaa itsenne valituksen??nt?, huokaustakaan p??st?m?tt?, jo

olkoot apunamme!" toist

n k?

Erkki antoi lyhyeen vihelt?m?ll? merkin. Kaikki veneet asettuivat rinnakkain ja sidottiin toisiinsa, niin ett? niist? yhteens? tuli lautta, jonka etureunassa oli l?pin?kym?t?n lehdessein?. Koska keskimm?isiss? veneiss? oli k

kin oli toivonut ja sen mukaan suunnitelmansa laatinut. Vaikkapa vouti itsekin voudinkartanosta eli aatelistalosta, joksi sen ajan linnojen parasta rakennusta sanottiin, olisi katsellut H?frani

lle. Uiva saari liikkui hiljaa eteenp?in ja Erkki suuntasi sen kulkua. Ei hisahdustakaan kuulunut, ei ainoatakaan airoa nostettu ta

l?himp?n?. Oli ruvennut tuulemaan ja sumu alkoi h?l

se oli t?ss? aivan liikkumatta ja tuulen suojassa, niin ett'ei tarkinkaan silm? olisi voinut aavistaa tuon tuuhean koivumetsik?n sis?lt?v?n mit??n sellaista kuin se s

a jo oli riekaleina ja kohta kokonaan poissa, Erkki antoi merkin ja lautta siirtyi huomaamatta eteenp?in niin l?helt? rantaa k

iihtynyt kahta tuimemmaksi ja yhdell? kertaa pyyhk?issyt pois suojaavan sumun viimeisi?kin j?tteit?. Tuossa tuokiossa lautta taas oli liikkumatonna

tsahti sinne ja pari palavaa silm?? n?ytti vaan odottavan h?nelt? viittausta poistaakseen tuon odottamattoman katselijan. Erkki teki k?dell??n tuiman liikkeen ja jousi painui taas veneen pohjalle. Samassa alkoi lautta k??nty? syrjitt?in. Tui

t?nyt malttiansa. Ketter?sti kuin lintu h?n hypp?si laitimaiseen veneeseen, otti sauvoimen ja sai h?mm?stytt?v?ll? voimal

elle lautan suuntaan. Erkki tuumi jo itsekseen, koettaakko veneiden takaa p??st?

ett? toinen my?hemmin tulleista j?i h?nen sijaansa. Sykkivin syd?min h?n antoi kaikille merkin olla

tuohon pieneen uivaan saareen p?in, ik??n kuin h?nkin tarkemmin tuumittuansa olisi pit?nyt sit

Silloin Erkki antoi merkin ja lautta l?ksi liikkeelle. Siihen kapeaan salmeen, joka erotti Borgan?sin manteresta ja jonka poikki nostosilta ve

veneiden kokat rantaan. Soutajat nousivat kuin haamut paikoiltaan, ottivat varalla olevat aseensa ja seurasivat Erkki?, joka hiip

n?m?? my?ten yl?s. Se oli Erkki itse. Paksu, monesta kohden solmuun vedetty k?ysi hartioille kiepitettyn? h?n kapusi muutamaa muurinulkonemaa yl?s, konsa k?ytt?en hyv?ksens? kivien saumoja, joista saviruukki oli karis

ntaipeittensa alle, kiert?nyt h?nen kaulansa ymp?ri ja vet?nyt sen niin kire?lle, ett'ei h?n mitenk??n voinut liikahtaa. Heti kun mies her?si, kuiskasi Erkki h?nen korvaansa, ett

nevaan p?lkynp??h?n. Kun h?n sitte nyk?si k?ytt? niin toinen haamu toisensa per?st? ilmautui muurille ja h?visi,

?n taakse h?visiv?t haamut. Linnassa vallitsi hiljaisuus, ainoastaan silloin t?ll?in kuului kamala kahleiden kalina ik??n kuin maan sis?st?. Erkki? p?yristytti, kun t?m? ??ni tuli h?nen korviinsa, ja aavee

ventoitahdus kuului portin ulkopuolelta ja kohta toinen porttitornista. Erkki per?ytyi takaisin parin ison oluttynn?rin ja torninsein?n v?liseen soppeen ja h?nen poskensa k?viv?t kalmanka

muuan palvelija alas; se oli pitk? Maunu. Kohta sen j?lkeen ajoi muuan ratsumies kar