e kertomista matkasta sinne, joka kaikin puolin k?vi onnellisesti. Ainoastaan sen voin mainita ett? min? er??ss? kestikievarissa Marinskin tuolla puolen tap

aisia Siperiassa, kuinka usein minun t?ytyi matkustaa vuodessa sek? oliko m??r?tty kuinka paljo oli annettava

issa saada ja vuoden-aika oli jo loppuun kulumassa, niin ei tehtyk??n mit??n muita matkasuunnitelmia kuin ett? me yhdess? matkustaisimme Minusinskista Tom

jos min? olisin ennen saapunut, mutta my?h?isen vuoden-ajan vuoksi oli siit? ajatuksesta luovuttu. Sajaanin vuorten etel?isell? eli Kiinan puolella on nimitt?in er??ss? vuoressa, Kemtshuk-virran rannalla, kirjoitus ainoastaan n?iss? paikoin tavattavilla tuntemattomilla merkeill?. T?m?n tahtoivat meid?n muinaistutkijamme saada kopioiduksi. Me kysyimme yhdelt? ja toiselta, voiko nyt en?? l?hte? matkalle. Toiset luulivat sit? mahdottomaksi, kun lunta jo oli satanut pari viikkoa sitten ylh??ll? vuoristossa, toiset taas arvelivat ett? kyll? voisi p??st? ylitse Sojoottien luo. Kun ei mit??n varmoja tietoja voitu saada, pidimme paraana edes koettaa, kun me nyt kerran olimme niin likell?. (Siperiassa ei pidet? nelj?n- à viidensadan virstan matkaa min??n pitk?n? matkana.) P??tettiin ett? Appelgren, minun lukka

? ennen Arbatia t?ytyi meid?n vaihtaa k?rrymme selk?hevosiin. Paljon veden t?hden olivat sillat niin sortuneet, ett? paikoittain oli vaikeata p??st? yli. Arbatiin tultuamme kutsutimme luoksemme Sofianoffin kirjanpit?j?n. Luettuaan kirjeen sanoi t?m? uskovansa ett? nyt oli mahdotonta p??st? vuorten ylitse. Sill? lumi, jota oli satanut kahden arssinan paksuudelta siell? ylh??ll?,

livat odottaneet ett? joku pappi k?visi heid?n luonaan. My?skin Appelgren oli halukas l?htem??n sinne, koettaakseen yh? viel? etsi? miss? se kivikirjoitus oli, jo

teessa ajoimme asiamme, niin kohdeltiin meit? silt? kaikkialla yst?v?llisesti ja auliisti. Tehtaanhoitajan luokse kutsuttiin meid?t atrialle. Meid?n maanmiehi?mme Hammarstr?mi? ja Ehnbergi?, jotka kaksi vuotta sitten olivat olleet tehta

ista sek? muutamia virolaisia ja saksalaisia, niin ett

olla ja tarmolla, niin olisi se tuottavampi kuin mik??n kultakaivanto, vakuutettiin meille. T?m? olikin varsin uskottavaa, kun l?ytyi l?hell? rautamalmia, joka sis?lsi 70:st? aina 80 prosenttiin puhdasta rautaa. Rauta kuuluu olevan erinomaisen hyv?? laatua ja menee sen vuoksi hyvin kaupaksi. Tehdas

t er??n ?kkijyrk?n kalliosein?n luo, joka oli ehk? tuhannen jalkaa korkea, mutta kysymykseen miss? kirjoitus oli ei h?n sanonut n?hneens? eik? kuulleensa mist??n sellaisesta. Opas l?hetettiin etsim??n jotakin toista, joka paremmin tuntisi

vakuutettiin. Niit? kuului olevan paljo rautalouhoksessa, sill? muuksi ei voi kutsua paikkaa, kun louhitut kappaleet muodostavat valmista

konis?nn?n velvollisuuksista. Mutta t?t? ei h?n tehnyt ainoastaan luteerilaiselle papille. Kun kreikan-uskoinen sielunpaimen tuli paikkakunnalle, palveli h?n h?nt? yht? uskollisesti sek? sytytti suitsutusastian ven?l?isess? kirkossa j.n.e. Jos taas tuli roomalaiskatoolinen pappi sinne, liittyi h?n h?nen seurakuntaansa, johon h?n, puolalainen kun oli, lienee kuulunutkin. Toimitettuamme tehtaalla kaikki mit? meill? oli tekemist?, l?ksimme takaisin Arbatiin, saadaksemme lopultakin tiet?? kuinka Sojoottien luokse matkustamisen k?vi. Yh? kest?v?n sateen johdosta oli vesi nousemistaan noussut. Muutamat mets?st?j?t olivat edellisen? p?iv?n? tulleet joen yli, josta meid?n oli matkallamme kahlattava senkin seitsem?n kertaa, ja olivat siin? kastuneet aina kainaloita my?ten.

vaivaloista kuin tie Mongoliaan, p??timme l?hte?. Tieteellisess? katsannossa oli edullista Appelgrenille kulkea t?t? tiet? ja minulla oli kauvan ollut hiljainen halu p??st? kullanhuuhtomoille Altai-vuoristossa, sill? siell? ty?skenteli melkoinen joukko luteerilaisia, joilla ei ollut mit??n sielunhoitoa. Sit? paitsi ol