, ja kaikista etsiskelyist? ei h?nen ruumistaan l?ydetty eik? ollut h?nt? vangiksi joutuneidenkaan joukossa. Ik?vint? kuitenkin oli h?nen omaisilleen, ett? he viel? salaisesti toivoivat, et
isten loistavasti taisteltuaan oli ollut pakko per?yty?, mutta ett? per?ytyminen oli suoritettu t?ydess? j?rjestyksess?. Vanha ruhtinas ymm?rsi t?st?
koko armeijan suruksi ei siit? l?htien ole saatu tiet?? onko h?n elossa, vaiko kuollut. En henno omaani ja teid?n toivoanne s?rke?, vaan arv
euraavana p?iv?n? l?ksi h?n tapansa mukaan aamuk?velylle. Mutta h?n murjotti vihais
n luokseen, seisoi h?n sorvip?yt?ns? ??ress? ty?skennellen, m
y?r? kiepsahti viel? vauhtiaan. Ruhtinatar Maria muisti kauvan t?m?n py?r?n h?ipyv?n kitin?n
voista, jotka eiv?t olleet surulliset eiv?tk? toivottomat, vaan kiukkuiset ja luonnottomasti v??ntyneet, ett? nytp?, nytp? h?nen yll??n kauherun ja itsens? unohtamisen aiheuttamalla, kuvaamattomalla lumolla, et
ten. Kutusof kirjoittaa, - kirkaisi h?n kimakasti, ik??nkuin
h?nen s?teileviin kauniisiin silmiins?. Ik??nkuin ilo, korkein ilo, riippumaton ilo t?m?n maailman suruista ja iloista, levisi valtavana tuota h?ness? olevaa syv??
. - ?lk?? k??ntyk? minu
h?nest? kasvojaan. - Tuhoavat armeijan, tuho
ja Lisaa hell?n ja samalla ynse?n n?k?isen?. H?n n?ki h?net sin? hetken?, jolloin h?n hell?sti ja pilkallisesti ripusti kaulaansa pyh?
lle, miten se oli? - kys
ttaviksi Ven?j?n paraat pojat ja ven?l?inen maine. Menk??
onnea ja rauhaa uhkuvan katseen, joka on ominainen ainoastaan raskaille naisille. N?kyi, etteiv?t h?nen silm?ns? n?hnee
n ompelukehyksest? ja nojautu
n. Silm?ns? hymyiliv?t odottavina, haiveninen yl?huu
leen h?nen eteens? ja k?tki kas
a tied?tk?, Maria, min? aina rakastan h?nt?, - sanoi
ei voinut nostaa
sinun o
ik?v? ... ik?v? Andreita, - h?n lausui
o tekem??n havaintoja. H?n ei puhunut mit??n, vaan katseli levottomana ymp?rilleen aivan kuin jotakin etsien. Ennen p?iv?llist? astui h?nen huoneeseensa vanha ruhtinas, jota Lisa aina pelk?si. Ruhtinaan kasvoilla oli aivan erityisen
in tietoja Andrei
oinut viesti? saapua, mutta is? on
siis
in tavallaan. Ruhtinas vanhus ei tahtonut toivoa: h?n p??tteli, ett? ruhtinas Andrei oli kaatunut. Ja huolimatta siit?, ett? oli l?hett?nyt virkamiehen It?valtaan tiedustelemaan poikansa kohtaloa, tilasi h?n h?nelle hautakiven Moskovasta ja aikoi asettaa sen puutarhaansa, ja kaikille h?n puhui, ett? h?nen poikansa oli ku