n poika I

minen. H?n oli varakkaan talonpojan poika Valko

set silm?t, otsa sile? ja terveyden ruusut iloisilla kasvoilla. Ymm?rt?v?inen is?, joka kyll? huomasi pojan raskaalle ty?lle aivan heikoksi, ei ruvennut estelem??n h?nen aikomustansa, vaan antoi h?nen menn? O

a, edess? pienet kulkusen tapaset hopia-napit. Lumivalkea paidan-kaulus oli laskettu mustan silkkihuivin yli, edest? umpisolmussa. Sen alta kiilsi suuri hopia solki. Vy?t?isen ymp?ri punainen vy?, niin ett? sen p??t ryhmyn? riippuivat molemmin puolin. Kirjava liivi, polvihousut keltaisesta s??misk?st?, sidotut punaisilla tupsu-nauho

s?ns? liikunnoita, mutta kuin t?m? my?skin kyynel-silmin, lausuen: "Jumalan kanssa", likisti hell?mielisen pojan v?keviin k?siins?, niin pojan silmist? virtana valui kuumia kyyneli?. Mutta ei ainoatakaan sanaa, vaan kuuluvan k?den ly?nnin antoi h?n ukon is?lli

k?sin lankesi polvillensa ja hartaassa rukouksessa Jumalan tyk? anoi siunausta syntym?kodilleen ja omille tuntemattomille kohtaloilleen. Vihdoin lausui h?n: "?iti, ?iti

en jossa ukko kaupungissa kauppamatkoillansa piti asuntoa. Sen l?ydetty??n k?vi h?n perheenhuoneesen heitt?m

topyttyj? laesta permantoon asti. Sen vieress? suuri kannellinen korvo naappuinensa t?ynn? piim??. Pitk? maalaamaton, pesty puup?yt? ja samallainen penkki anastivat yhden seinustan. Ikkunain v?liss? suuri tamminen saranap?yt?. Samallainen veist?m?-kuvilla koristettu vaatekaappi seisoi mataloilla pallojaloilla toisella sein?ll?. Talon

rimman tytt?ren Liisan kutoma "tykki" ja lakki. Tytt?ret olivat melkein samanlaisessa puvussa, mutta nutut pitk?uumaiset ja myssyt vehre?t. Kolmas nuori tytt? seisoi maitokaapin luon

toja, oikialla jalalla raapasten permantoa, kunnes vasemmalla k?dell? pyyhk?si tukan otsaltansa. Oikean kurotti h?n ensin em?nn?lle ja sitten kaikille tytt?rille

Helenan mies ja oma is?nt?ns?, sek? koko Pohjanmaan Wacklini-suvun esi-is?. Ensin vastaanotti h?n vanhan is?ns? toivosta kutsumuksen syntym?-seurakuntansa lukkarik